header3

Mitä työpaikkakiusaaminen on?


Ihmissuhdeongelmat työpaikalla vaikuttavat merkittävästi työhyvinvointiin. Työpaikkakiusaamiselle ei ole täsmällistä määritelmää, mutta se käsitetään yleensä toistuvana ja jatkuvana mielivaltaisena käytöksenä, joka kohdistuu työntekijään tai työntekijäryhmään ja muodostaa terveys- ja turvallisuusriskin (Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, 2002).

Voidaan puhua työpaikkakiusaamisesta, jos kiusattu kokee olevansa järjestelmällisesti nöyryytetty, alistettu, uhattu tai loukattu. Satunnaiset erimielisyydet tai riidat työpaikalla eivät ole työpaikkakiusaamista, kuten eivät myöskään perustellut kurinpidolliset rangaistukset tai huomautukset. (Terveysnetti, 2006.)

Esimerkkejä kiusaamistavoista ovat muun muassa jatkuva kohtuuttoman työmäärän vaatiminen tai kohtuuttomien aikataulujen antaminen, toistuva osaamisen ja kykyjen kannalta liian vaatimattomien tehtävien antaminen, jatkuva työsuoritusten perusteeton arvostelu, työyhteisöstä tai tiedonvälityksestä eristäminen, puheiden vääristely, mustamaalaaminen tai solvaaminen, sukupuolinen häirintä, fyysinen tai psykologinen väkivalta, sekä kaikki syrjintä, oli syynä ikä, rotu, uskonto, sukupuoli tai muut syyt (Terveysnetti, 2006; Työterveyslaitos, 2009).

Tyypillisin kiusaaja on työtoveri tai lähin esimies.

Kuinka yleistä työpaikkakiusaaminen on?


Työterveyslaitoksen vuonna 2009 tekemän selvityksen mukaan kuusi prosenttia palkansaajista eli noin 140 000 henkeä kokee olevansa työpaikkakiusaamisen kohteena. EU:ssa vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan neljä prosenttia työntekijöistä ilmoitti joutuneensa työpaikkakiusaamisen kohteeksi 12 kuukauden jakson aikana (Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö, 2010). Suomen kohdalla vastaava luku oli 6,2 %, mikä on yhdenmukainen Työterveyslaitoksen tutkimuksen kanssa.

Tilastokeskuksen työolotutkimuksen (2008) mukaan peräti 32 prosenttia naisista kokee olleensa jossakin vaiheessa uraansa työpaikkakiusattu. Vastaava luku miehillä on 16 prosenttia.

Millaisia vaikutuksia kiusaamisella voi olla sen kohteeksi joutuneelle henkilölle?

Kiusaaminen vaikuttaa kielteisesti muun muassa yksilön työkykyyn ja maineeseen. Kiusattu saattaa kokea olevansa avuton, puolustuskyvytön, masentunut ja epätietoinen. Kiusattu saattaa myös syyttää itseään tilanteesta, kokea itsensä arvottomaksi ja menettää itsekunnioituksensa (Työterveyslaitos, 2012).

Kiusaamisen uhri voi oireilla niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Fyysisiin oireisiin voivat kuulua muun muassa ahdistuneisuus, unihäiriöt, ruuansulatushäiriöt sekä lihasten ja luuston ongelmat. Trauman jälkeinen stressioireyhtymä on myös yleinen työpaikkakiusaamisen uhreilla. Näihin liittyy tapahtumista muistuttavien asioiden välttämiskäyttäytymistä, ahdistuneisuutta ja erilaisia pelkotiloja. Oireet voivat jatkua pitkän aikaa tapahtumien jälkeen, jopa vuosia. Ongelmat vaikuttavat usein myös työpaikan ulkopuoliseen elämään ja saattavat johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen, perheongelmiin tai taloudellisiin ongelmiin jos kiusattu erotetaan, joutuu olemaan poissa töistä tai kärsii oikeudellisia seuraamuksia (Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, 2002).

Työpaikkakiusaamisella voi olla vaikutuksia myös koko työyhteisön tasolla, jos työympäristön yleinen ilmapiiri on tulehtunut. Organisaation tehokkuus ja tuottavuus saattavat kärsiä esimerkiksi poissaolojen, henkilökunnan vaihtuvuuden, innovatiivisuuden latistumisen tai työympäristön negatiivisuuden takia.

Mitä voin tehdä jos minua kiusataan?

Kiusatuksi joutumisen voi havaita hitaasti. Saatat aluksi vain tuntea, että kaikki ei ole kohdallaan tai että sinua ei kohdella samalla tavalla kuin muita. Jos tunnet näin, sinun kannattaa vertailla omaa kokemustasi jonkun sellaisen työtoverin kanssa, johon luotat ja jolta uskot saavasi totuudenmukaista palautetta. Kiusaamisen jatkuvuuden toteamiseksi voi olla hyödyllistä, jos pidät päiväkirjaa tai otat muita muistiinpanoja tapahtumista: mitä tapahtui, miten koit tilanteen ja keitä tilanteessa oli läsnä. Säilytä myös muut todisteet kiusaamisesta, esimerkiksi sähköpostiviestit.

Työpaikallasi saattaa olla olemassa valmis toimintamalli työpaikkakiusaamista varten. Jos näin on, tutustu siihen ja toimi ohjeiden mukaisesti. Jos et tiedä, onko työpaikallasi tällaista mallia, kysy työsuojeluvaltuutetulta tai luottamusmieheltäsi.

Jos koet olevasi työpaikkakiusaamisen uhri eikä työpaikallasi ole toimintamallia kiusaamisen varalta, yritä ottaa asia ensiksi puheeksi kielteisesti käyttäytyneen henkilön kanssa. Ilmaise selvästi, miten koet olevasi väärin kohdeltu ja kerro, ettet halua sen jatkuvan. Tämä saattaa tuntua hyvin vaikealta, ja voit tarvittaessa pyytää muita työtovereitasi tueksesi keskusteluun. Jos haluat ottaa kiusaamisen puheeksi suoraan kiusaajan esimiehen kanssa, välitä esimiehelle keskustelun aihe selkeästi – työturvallisuuslaki velvoittaa esimiestä selvittämään tilanteen.

Lisätukea voit saada työsuojeluvaltuutetulta, luottamusmieheltä tai työterveyshuollosta. Jos koet tarvitsevasi lisätukea esimerkiksi palavereissa, joissa käsitellään kiusaamista, sinulla on oikeus asiamieheen tai avustajaan, joka voi olla kuka tahansa oikeustoimikelpoinen henkilö.

Tässä ohjeistuksessa on mukailtu Työterveyslaitoksen (2012) ohjeistusta. Lisätietoja:

http://www.ttl.fi/fi/tyoyhteiso_ja_esimiestyo/tyoyhteison_ristiriidat_ja_ratkaisut/epaasiallinen_kohtelu_ja_kiusaaminen/sivut/default.aspx

Miten väite työpaikkakiusaamisesta etenee prosessina työpaikalla?

Laki velvoittaa työnantajan puuttumaan työntekoa häiritsevään toimintaan eli tässä tapauksessa kiusaamiseen. Lähiesimiehesi on ensisijainen taho, jonka tulee puuttua työpaikkakiusaamiseen. Jos kiusaaja on lähiesimies, hänen esimiehensä puuttuu kiusaamiseen. Työsuojelupiiri valvoo työnantajan toimintaa, ja se voi velvoittaa työnantajan puuttumaan kiusaamiseen sakon uhalla (Terveysnetti, 2006).

Julkisella sektorilla, erityisesti valtion työpaikoissa, on tehty yksityistä sektoria enemmän erityisiä toimia työpaikkakiusaamisen poistamiseksi tai estämiseksi. Toimintatapa ei kuitenkaan erityisemmin eroa julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

Etene näin, jos koet olevasi työpaikkakiusattu:

  • Pidä kirjaa työpaikan tapahtumista ja kiusaamistilanteista. Säilytä kiusaamiseen liittyvät sähköpostiviestit ja muut todisteet.
  • Keskustele asiasta tarvittaessa työterveyslääkärisi kanssa. Hanki mahdollisista sairauspoissaoloista lääkärintodistukset.
  • Ota asia puheeksi kiusaajan kanssa. Tee hänelle selväksi, että koet häiritsevän toiminnan kiusaamisena ja että tahdot sen loppuvan. Tukenasi voi olla esimerkiksi työtoverisi tai työsuojeluvaltuutettu.
  • Jos tämä ei auta, vie asia esimiestasolle. Anna työsuojeluvaltuutetulle lupa viedä asiaa eteenpäin nimelläsi.
  • Viimeisenä keinona voit viedä asian työsuojelupiiriin tai ammattiliittoon.